jump to navigation

Perinnepäivä Harjukosken myllyllä ke 5.9.2012 klo 9-12.30 Tervetuloa kaikki mukaan! elokuu 30, 2012

Posted by ihastjarvenkoulu in kaikille, kylä.
add a comment

HARJUKOSKEN MYLLYN PERINNEPÄIVÄ

ke 5.9.2012 klo 10.00-13.00

Ihastjärven koulukylän ja Mikael-koulun yhteistyöpäivä

Lapsia noin 70, aikuisia 15, Ihastjärventie 426

 

Ohjelmassa:

 

  • Myllyn toiminnan esittely
  • Myllytupaan tutustuminen
  • Lankojen kehrääminen ja värjääminen-näytös, kokeilu
  • Kalastusta ja kalastusvälineiden esittelyä Vapaa-ajan kalastajien johdolla
  • Viljan puintinäytös riihessä
  • Huovutustyön teko
  • Lounaana: perunavelli, karjalanpiirakka, makkaraa, muikkuja, mehua, maitoa, jälkiruuaksi pullaa

 

Pisteeltä toiselle kierretään noin 8 oppilaan ryhmissä.

Varustuksena: iloinen retkimieli, ulkovarustus, saappaat

 

Tervetuloa Ihastjärvelle!

 

 

 

 

Alkuperäiseen asuunsa entisöity Harjukosken mylly on nykyisin Mikkelin kaupungin omistuksessa ja toimii museona. Myllyllä voi tutustua mylläri Aapeli Lappalaisen elämään, työhön ja ympäristöön.
Lisätietoa MYLLYN HISTORIAA

Harjukosken mylly vanhoine rakennuksineen ja luonnonkauniine ympäristöineen on maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue. Harjujärven ja Kyyveden välisessä Harjukoskessa toimi jo 1700-luvulla Pullialanniemen ratsutilalla yksi kiviparinen jalkamylly. Nykyinen kaksikiviparinen mylly rakennettiin kylän yhteismyllyksi 1870-luvulla ja se oli käytössä vuoteen 1975 asti.

HARJUKOSKEN MYLLYALUE

Myllyalueeseen kuuluvat varsinainen myllyrakennus, myllärintupa, kaksi aittaa ja savusauna. Lisäksi läheinen paja kuuluu olennaisena osana myllykokonaisuuteen. Alueen kaikki rakennukset ovat pärekattoisia vuoraamattomia hirsirakennuksia. Myllyn koneisto on kokonaan puusta ja sen vesirattaan halkaisija on lähes neljä metriä.

ULVOVA MYLLÄRI

Mylly on seutukaavan suojelukohde; rakennushistoriallista arvoa on rakennustekniikassa. Myllyä on käytetty myös lavasteena vuonna 1982 valmistuneessa Ulvova mylläri -elokuvassa, joka perustui Arto Paasilinnan romaaniin. Nimiroolissa oli Vesa-Matti Loiri.

 

Koulukylätiedote vko 35, 27.8.-2.9.2012 elokuu 24, 2012

Posted by ihastjarvenkoulu in kaikille, kylä.
add a comment

IHASTJÄRVEN KOULUKYLÄ tiedottaa

Ihastjärven koulukylä,  Ihastjärventie 170 50970 Mikkeli,  blogi: http://ihastjarvi.wordpress.com, rehtori Jaana Strandman 044-7945504, neuvottelukunnan puh.johtaja Harri Myyryläinen 0400853023, kyläyhdistyksen puh.johtaja Heikki Haponen 0445426648

Viikko 35  Tervetuloa koulukyläämme!

 *MAANANTAI  27.8.

 

Kauppa-auto kiertää kylällä

klo 19-21 Lentopalloa koulun salissa aikuisille

 

* TIISTAI 28.8.

klo 18.30-19.30 Sulkapalloa koulun salissa

* KESKIVIIKKO 29.8.

Kirjastoauto kiertää kylällä, koululla klo 12.00-12.30

klo 18.00-19.00 Sählyä lapset ja aikuiset, klo 19.00-20.30 Salibandya aikuiset

* TORSTAI 30.8.

Praasniekka Ihastjärven Tsasounassa klo 10

klo 13.15-16 Mikkelin koulujen rehtoreiden kokous koulullamme

Kyläyhdistyksen hallituksen kokous koululla klo 18

* PERJANTAI 31.8.

klo 11- Kylätori Kesäkioski Lantissa(Leilan leivät, Hannun hunaja, Raijan villatuotteet, koulun ja kylän logotuotteet, Einon puutuotteet, Kääriäisen tomaatit, Hännisen perunat), Lantissa myyjinä koulumme oppilaita. Tervetuloa ostoksille!

* LAUANTAI 1.9  Kesäkioski Lantti auki klo 9.30-14

Ihastjärven olympialaiset klo 10-13 Tervetuloa mukaan! Lajeja löytyy kaikille!

klo 17-19 Salibandya koulun salissa

* SUNNUNTAI 2.9 Kesäkioski Lantti avoinna viimeisen päivän

 

 

 

 

esikoululaiset- 2lk Anne 044-3310754 ja anne.purhonen@edu.mikkeli.fi sekä Hannele 040-5733505 ja hannele.hokkanen@edu.mikkeli.fi

Kädentaidoissa jatkamme metsän eläinten parissa. Harjoittelemme lisäksi

sormi- ja käsinukeilla nukketeatteriesityksiä, joita osa on jo alkanut harjoittelemaan.

Liikunnassa olemme maanantaina ja keskiviikkona sisäliikunnassa ja tiistaina yleisurheillaan ulkona.

Muuten opettelemme koululaisena olemista ja pohdimme muun muassa yhdessä olemista ja toimimista.

 

 

 

3-4lk Stiina Pentti, 045 806 2640 / stiina.pentti@edu.mikkeli.fi

Hei kotiväki!

 

Matematiikka: 3lk. allekkain laskeminen / 4.lk laskujärjestys

Äidinkieli: Tutustumme tarinoihin ja riimeihin.

Englanti: 3lk. lemmikkieläimet ja esittäytyminen / 4. lk lemmikkieläimet, tiistaina sanakoe kpl 1 sanoista

Ympäristötieto: selkärangattomat ja pihan kasvit

Kuvataide: Kuvan muokkaaminen ja ruutusuurennos

Musiikki: Laulua ja rytmisoitantaa

Liikunta: Yleisurheilua

 

Vierailemme keskiviikkona kirjastoautolla, joten otathan kirjastokorttisi mukaan.

 

 

 

5-6lk, Jaana Strandman, 0447945504, jaana.strandman@mikkeli.fi

Tällä viikolla tutustumme ortodoksiseen uskontoon vierailemalla to 30.8. Ihastjärven Tsasounaan. Siellä pääsemme seuraamaan praasniekkaa, veden pyhitystä jne. Matkaa koululta tuonenn Tsasounaan on noin 5km ja matkat molempiin suuntiin pyöräilemme. Tuo siis pyöräsi ja pyöräilykypäräsi koululle torstaiksi 30.8. Toimimme myyjinä kesäkioski Lantissa perjantaina 31.8.. Työstämme elokuvia pienryhmissä. Jaana on Opetushallituksessa Helsingissä ma 27.8. sijaisena on Tiina Huttunen.  Mukavaa viikkoa!

 

 

 

 

Viestit:

 

  • Kiitos vanhempieniltaan osallistuneille!
  • Neuvottelukunta kustantaa kaikille lapsille ksylitolipastillit ruokailun jälkeen. Ne otetaan automaatista, joka sijaitsee ruoka-aulassamme. Näin omia purukumipusseja ei enää tämän viikon jälkeen tarvita.
  • Neuvottelukunnan puheenjohtaja Harri Myyryläinen vastaa olympialaisten järjestämisestä la 1.9.2012. Järjestelyihin tarvitaan talkooväkeä, Ilmoittautukaa Harrille 0400853023,Kaikki mukaan joko ”toimitsijoiksi” tai kisailijoiksi!

Koulukylän viikko-ohjelma vko 34, 20.-26.8.2012 elokuu 17, 2012

Posted by ihastjarvenkoulu in kaikille, kylä.
add a comment

IHASTJÄRVEN KOULUKYLÄ tiedottaa

Ihastjärven koulukylä,  Ihastjärventie 170 50970 Mikkeli,  blogi: http://ihastjarvi.wordpress.com, rehtori Jaana Strandman 044-7945504, neuvottelukunnan puh.johtaja Harri Myyryläinen 0400853023, kyläyhdistyksen puh.johtaja Heikki Haponen 0445426648

Viikko 34  Tervetuloa koululle ja kesäkioskille viikonloppuna!

 *MAANANTAI  20.8.

 

Kauppa-auto kiertää kylällä

klo 19-21 Lentopalloa koulun salissa aikuisille

 

* TIISTAI 21.8.

klo 18.30-19.30 Sulkapalloa koulun salissa

* KESKIVIIKKO 22.8.

Kirjastoauto kiertää kylällä, koululla klo 12.00-12.30

klo 18.00-19.00 Sählyä lapset ja aikuiset, klo 19.00-20.30 Salibandya aikuiset

* TORSTAI 23.8.

klo 18.30 Vanhempienilta Aiheena: tutustumista, lukuvuosisuunnitelman työstäminen, tulevan lukuvuoden 2012-2013 suunnitelmia, opettajat omissa luokissaan kertovat opetuksestaan, luokan yhteisistä asioista. Illan aikana on mahdollista vaihtaa ajatuksia koko koulun henkilökunnan kanssa ja saada opastusta Wilman ja blogin käytössä. Tervetuloa! Klo 20 Lentopalloa kaikille vanhemmille!

* PERJANTAI 24.8.

klo 11- Kylätori Kesäkioski Lantissa(Leilan leivät, Hannun hunaja, Raijan villatuotteet, koulun ja kylän logotuotteet, Einon puutuotteet, Kääriäisen tomaatit, Hännisen perunat), Lantissa myyjinä koulumme oppilaita. Tervetuloa ostoksille!

* LAUANTAI 25.8. Kesäkioski Lantti auki klo 10-19

klo 17-19 Salibandya koulun salissa

* SUNNUNTAI 26.8. Kesäkioski Lantti avoinna klo 10-19

Kesäkioski Lantti avoinna pe- su klo 10-19, mikäli joku perhe haluaa pitää sitä auki ja tehdä myyntityötä (tuotot oppilaiden toimintarahastoon), ottakaa yhteys Jaanaan.

Koulumme ovet ovat aina avoinna, tervetuloa kahvikupposelle tai vaikkapa englannin tunneille opiskelemaan! Myös niitylle ja kasviston tekoon voi tulla mukaan!

 

 

 

 

esikoululaiset- 2lk Anne 044-3310754 ja anne.purhonen@edu.mikkeli.fi sekä Hannele 040-5733505 ja hannele.hokkanen@edu.mikkeli.fi

Yllissä käsitellään syksyisen metsän eläimiä ja kasveja.
Uskonnossa pohditaan yhteisien sääntöjen merkitystä.
Käsitöissä aloitamme suunnittelemaan ja toteuttamaan metsäneläinsormi-ja käsinukkeja.
Kuvataiteessa on tekeillä metsäkollaasi, jota työstämme koulumme eteisen seinälle. Olemme jo aloitelleet sitä tällä viikolla ja tulemme jatkamaan sitä lähiviikkoina.
Liikunnassa on maanantaina ja keskiviikkona sisäliikuntaa, tiistaina yleisurheilua ulkona.
Äidinkielessä ja matematiikassa etenemme rauhalliseen tahtiin.

Keskiviikkona 22.8. eskarilaiset ja 3-4lk menevät konserttiin (sambialaisen Zambian Vocal Collection –kuoro) Mikael-koululle. Sinne mennään aamubussilla (koululta klo 8.30 lähtevä kyyti) siten, että jokainen tulee kyytiin omalta kaupunkiin menevältä pysäkiltä. Konsertin lisäksi tutustumme Mikael-kouluun ja ruokailemme siellä. Konsertin jälkeen jäämme leikkimään Urpolan koulun ympäristöön, palaamme omalle koululle klo 11.55 kaupungista ja oppilaat voivat jäädä oman kotinsa kohdalle ja ip-toiminnan lapset tulevat koululle.

Syksyn aikana teemme kierrätyskäsityön, johon tarvitaan kaikenkokoisia, värikkäitä MUOVIkasseja. Niitä voitte lähettää lasten mukana kouluun pienemmissä tai isommissa erissä.

 

3-4lk Stiina Pentti, 045 806 2640 / stiina.pentti@edu.mikkeli.fi

Konserttiretkelle Mikael –koululle yhdessä esikoululaisten kanssa ks. esi-2lk ohjelmasta ylhäältä.Päivän aikana ei ole oppitunteja omalla koululla, joten reppuaja ei tarvita.

 

Oppituntien aihepiirit viikolla 34 ovat:

Matematiikka: 3lk lukualue 0-1000 / 4lk kerto- ja jakolaskun vaihdannaisuus

Äidinkieli: Juonen ja henkilöhahmojen tarkastelua

Englanti: 3lk lukusanat 1-10 ja värit / 4lk kpl 1”A new kid in town”

Ympäristötieto: Pihamaan kasvit
Uskonto: Käsittelemme aihetta ”Jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja arvokas”
Liikunta: Yleisurheilu
Musiikki: Konsertti Mikael-koululla
Käsityöt: 3lk puun työstäminen sahaamalla ja hiomalla /     4lk helmikirjontaa

Kuvataide: Digikuvaus ja pihaympäristön havainnoiminen

Hyvää elokuun jatkoa! t: Stiina

5-6lk, Jaana Strandman, 0447945504, jaana.strandman@mikkeli.fi

Tällä viikolla aiheenamme on niitty, vierailemme ja opiskelemme lähiniityllä tutustuen sen kasveihin ja eläimiin. Ryhdymme tekemään kasvistoa. Toimimme myyjinä kesäkioski Lantissa perjantaina. Työstämme elokuvia pienryhmissä. Kertaamme peruslaskutoimituksia ja teemme diagrammeja ja kuvataidetta niityn kasveista ja eläimistä. Varustaudu koko viikon luontoretkelle sopivilla vaatteilla. Liikunnassa lajeina on pituushyppy, kuulantyöntö ja juoksu. Mukavaa viikkoa!

Syksyn 2012 Liikuntasuunnitelma elokuu 15, 2012

Posted by ihastjarvenkoulu in Yleinen.
add a comment

IHASTJÄRVEN KOULU 2012-2013
LIIKUNTASUUNNITELMA

VK 33                  Yleisurheilu

VK 34                  Yleisurheilu

VK 35                  Yleisurheilu,   Ihastjärven olympialaiset 1.9.2012

VK 36                  Sienestys, marjastus sekä metsäleikit ja –pelit

VK 37                  Suunnistus

VK 38                  Suunnistus

VK 39                  Uinti,                  Rantakeitaalla keskiviikkona
                                                          Viikon aikana ei ole muita liikuntatunteja.

VK 40                  Teline- ja välinevoimistelu

VK 41                  Teline- ja välinevoimistelu

VK 42                  Teline- ja välinevoimistelu

VK 43                  SYYSLOMA

VK 44                  Palloilu,            koripallo

VK 45                  Palloilu,            salibandy

VK 46                  Palloilu,            lentopallo

VK 47                  Palloilu,            sulkapallo ja käsipallo

VK 48                  Uinti,                  Rantakeitaalla keskiviikkona
                                                          Viikon aikana ei ole muita liikuntatunteja.

VK 49                  Tanssi ja sirkustelu

VK 50                  Tanssi ja sirkustelu

VK 51                  Joulujuhlaesitykset

ensimmäinen kotitehtävä- koulutyömme suunnittelua elokuu 14, 2012

Posted by ihastjarvenkoulu in yleistä.
add a comment

Hyvä Kotiväki!                                                                                                         14.8.2012

 

Koulun henkilökunta työstää parhaillaan lukuvuosisuunnitelmaa, mutta Teidän huoltajien ja oppilaiden sekä kyläläisten näkökulmat, mielipiteet, ajatukset ovat tärkeitä. Tarkoituksena on korostaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta kodin ja koulun välillä. Toivon Teillä olevan aikaa yhdessä lastenne kanssa käydä keskustelua ja kirjata ne ylös. Näin saamme yhdessä tehtyä tästä lukuvuodesta kaikille arvokkaan ja oppimisen, kasvamisen ja kehittymisen vuoden. Palauta Jaanalle to 16.8.2012 mennessä.

 

Millaisia tavoitteita/toimintoja haluaisitte koulumme toimintaan? Mitä toivoisitte opetuksessa ja oppimisessa erityisesti huomioitavan?

 

 

 

 

 

 

 

Millaisia kodin ja koulun yhteistyömuotoja toivotte? Kuinka usein?

 

 

 

 

 

 

 

 

Mitä muuta haluaisitte vielä sanoa?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Palautetta koulun henkilökunnalle, opettajille, koulutaksiautoilijalle

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kiitos paljon!

Tiedote koulutyöstä koteihin 14.8.2012 elokuu 14, 2012

Posted by ihastjarvenkoulu in kaikille.
add a comment

TIEDOTE Koteihin

VIIKKOTIEDOTE 14.-17.8.2012

Aihealueet ja sisällöt sekä viestit kotiin:

Ensimmäisen viikon aiheena on tutustua toisiimme ja uusiin tiloihimme sekä suunnitella yhdessä alkanutta lukuvuotta!

esi-2lk, Hannele ja Anne

   

Keskiviikkona 15.8. on ensimmäinen sisäliikuntatunti. Tunnille tullaan sisäliikuntavarusteissa, esim. t-paita ja shortsit, sekä pitkät hiukset kiinni sidottuina. Lisäksi toivomme, että jalassa olisi sisäliikuntakengät tai -tossut. Mukaan myös pieni pyyhe.

Luokkamme opettajiin voi olla yhteydessä puhelimitse (tekstiviesti tai puh), sähköpostitse tai wilman kautta. Toivomme, että soitatte arkisin klo 7-21. Reissuvihkoon merkitään kaikki päivän läksyt ja sen avulla voidaan lähettää myös muita viestejä kodin ja koulun välillä.
Läksyt tehdään seuraavaksi päiväksi, eli ei vasta seuraavalle kyseisen oppiaineen tunnille.

Luokallamme on lelupäivät, jolloin leluja voi tuoda. Muutoin pitäydytään reppumaskoteissa.

Wilma otetaan tänä syksynä aktiiviseen käyttöön, joten sinne tullaan merkitsemään kaikki poissaolot ja unohdukset. Sen avulla kotiväen on helppo seurata lapsen tilannetta ja kuitata merkinnät tarvittaessa.

Pulpettikirjan voi jo tuoda kotoa omaan pulpettiin. Kannattaa huomioida, että kirja on omalla nimellä varustettu. Toki koulultakin löytyy kirjoja, joita voi käyttää pulpettikirjoina.

Ulkoilemme joka päivä, joten lapselle on hyvä varata sään mukainen varustus.

T. Anne ja Hannele

 

3-4lk, Stiina

Tervetuloa aloittamaan kouluvuotta! Luokkaa opettaa lukuvuoden aikana kolme opettajaa. Hannele Hokkanen vastaa uskonnon opetuksesta sekä opettaa osan matematiikan ja liikunnan tunneista. Näiden lisäksi Hannele opettaa tekstiilityötä. 3.-4. luokan erityisopettajana toimii Jaana Strandman ja Stiina Pentti vastaa muiden aineiden opetuksesta.

 

Ensimmäisellä viikolla tutustumme seuraaviin aiheisiin:

 

Liikunta: Yleisurheilua

Liikuntaan sopivat vaatteet ja kengät tarvitaan jo keskiviikkona.

 

Äidinkieli: Tutustumme faktan ja fiktion eroihin.

 

Matematiikka: Kertaamme viime vuoden sisältöjä.

 

Ympäristötieto: Yhdessä toimiminen ja KiVa-koulu.

 

Käsityöt: Syyslukukaudella 3. luokkalla on teknistätyötä ja 4. luokalla tekstiilitöitä.

 

Kuvataide: Tarkastelemme koulualuetta eri kuvakulmista.

 

Musiikki: Syksyisiä säveliä.

 

– Luokanopettajaan saatte yhteyden sähköpostitse stiina.pentti@edu.mikkeli.fi ja puhelimitse 045 806 2640. Toivon, että soitatte arkisin klo 7-21 välillä.

– 3.-4. luokan läksyt, kokeet ja tiedotteet löytyvät koulumme blogista ”Läksyblogi 3-4”, jonka suora osoite on http://ihastjarvilaksy34.wordpress.com

 

5-6lk Jaana ja Anneli

Ensimmäisen viikon teemana on kesäkioskitoiminta/yrittäjyys, yhdessä toimiminen ja tekeminen. Varustaudu sellaisilla vaatteilla, että voimme työskennellä ulkona. Kaikki halukkaat saavat toimi kesäkioskissa myyjinä perjantaisin klo 10.00-12.30.

 

Yhteistä tiedotettavaa:

* Viikkotiedote ilmestyy perjantaisin paperiversiona ja koulun blogiin.

* Valokuvaus to 16.8.2012 klo 9 alkaen, kuvauslupalaput jaettu koteihin, palautus torstaiksi 16.8.!

* Olemme jakaneet ensimmäisenä koulupäivänä oppilastietolomakkeet, kuvauslupalomakkeet ja lukujärjestykset, lukuvuosisuunnitelman tavoitelapun sekä älykortit oppilaille. Toivomme lomakkeiden palautusta torstaiksi 16.8.

* Liikuntaa salissa, (motoriikkarata, voimistelua) ota salivarustus (t-paita, veryttelyhousut, pyyhe) mukaan

* Kerhot alkavat viikolla 34 ma 22.8. ja ti 23.8. Hannelen ja Stiinan kerhoissa kokkausta

* To 23.8. klo 18.30 Vanhempienilta koululla, ohjelmassa koulun henkilökunnan esittäytyminen, lukuvuosisuunnitelman tarkastelua,  toimintakalenteri, opettajat kertovat luokissaan. Tervetuloa kaikki huoltajat mukaan!.

* Salibandy alkaa koulun salissa ke 15.8. klo 18-20 ja la 18.8. klo 17-19 Tervetuloa!

* Huoltajat olette tervetulleita seuraamaan opetustamme ja osallistumaan yhteisiin tapahtumiimme! Koulukylämme ovet ovat aina auki. Koulun aulassa voi lueskella päivän lehdet ja nauttia kahvikupposen. Koulutyötämme voi seurata ja osallistua kommentoimalla blogissamme osoitteessa http://ihastjarvi.wordpress.com

* TERVEYDENHOITO

Kouluterveydenhoitaja Riitta Sillanpää on tavattavissa koululla joka kuukauden ensimmäinen torstai. Riitta koululla to 6.9.2012 klo 8.25-12.00

Muuta terveydenhoitoon liittyvää informaatiota on saatavissa mm. Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin

ylläpitämästä Ensineuvo –puhelinpalvelusta. Palvelun puhelinnumero on 211411. Myös

tietoverkoista on löydettävissä runsaasti tietoa terveydenhoitoon liittyvissä asioissa mm. osoitteista

http://www.tohtori.fi tai http://www.verkkoklinikka.fi.

* KOULURUOKAILU

Monipuolinen ruoka on terveellisten elämäntapojen keskeisiä asioita. Oppilaat osallistuvat

kouluruokailuun. Koulun tehtävänä on edistää terveitä ruokailutottumuksia.

Ruokailu on myös osa koulun kasvatustyötä. Ruokailtaessa käyttäydytään hyvien tapojen

mukaisesti. Ruokaillessa noudatetaan siisteyttä, oppilas siivoaa omat jälkensä. Opettajat ruokailevat yhdessä oppilaiden kanssa. Erityisruokavalioista ilmoitetaan koteihin jaetulla kaavakkeella ja suoraan Merjalle. Välipalaa tarjoillaan noin klo 14 aikoihin ja kaikilla oppilailla on mahdollista ostaa välipalaa hintaan 1,20e. Tästäkin ilmoitus Merjalle. Purkkaa tai ksylitolipastilleja voi pureskella ruokailun jälkeen noin5min ja se heitetään sen jälkeen roskiin. Huolehtikaa omista purkkapusseistanne omassa pulpetissa ja purkan lainaamista kaverille ei suositella.

 * KOULUKULJETUKSET

Koulukuljetukseen on oikeutettu oppilas, jonka koulumatka on esioppilailla, 1. ja 2. luokan oppilailla

vähintään kolme ja muilla vähintään viisi kilometriä. Kuljetusetu koskee vain kodin ja koulun välisiä

matkoja. Koulutaksiautoilijamme toimii Pertti Hämäläinen ja linja-autoliikennöitsijänä Veijo Hämäläinen. Kaikissa koulukuljetuksiin liittyvissä asioissa olkaa yhteydessä Jaanaan tai liikennöitsijöihin. Koulukuljetuksien odotukset ovat ohjattua toimintaa esim. kotitehtävien tekoa ja niistä vastaa opetushenkilöstö.

* TUKI- JA ERITYISOPETUS

Koulussamme järjestetään tarvittaessa tukiopetusta, joko rinnakkais- tai

erillisopetuksena. Erityisopetuksesta vastaavat erityisopettajat Pirjo Lampinen ja Jaana Strandman.

* OPPILASHUOLTO

Koulukeskuksessa toimii oppilaiden oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia ennaltaehkäisemään

pyrkivä oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori, opettajat, erityisopettaja,

kouluterveydenhoitaja sekä koulukuraattori. Tarvittaessa työskentelyyn kutsutaan mukaan muita

asiantuntijoita ja oppilaan vanhempia. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa syyslukukaudella ja kaksi kertaa kevätlukukaudella sekä tarvittaessa useamminkin. Yhteyden oppilashuoltoryhmään saa tarvittaessa ryhmän jäsenten tai kaikkien opettajien kautta.

* OPPILASKUNTA

Koulumme oppilaskunnan hallitus toimii oppilaiden oppimisedellytysten sekä kouluviihtyvyyden sekä

vapaa-ajantoiminnan kehittämiseksi. Oppilaskunta valitsee keskuudestaan vuosittain

puheenjohtajan sekä jäsenet. Oppilaskunnan ohjaavana opettajana toimii Jaana Strandman. Oppilaskunta valitaan toisella ja kolmannella kouluviikolla äänestäen.

* KUMMIOPPILAAT

Kummioppilastoimintaa järjestetään luokkien 0-1 ja 5-6 välillä.

* VANHEMPAINNEUVOTTELUKUNTA

Koulussamme oppilaiden huoltajat valitsevat keskuudestaan vanhempaintoimikunnan, johon

kuuluu viisi jäsentä ja lisäksi neuvottelukunnassa on koulun rehtori Jaana, opettajakunnan edustaja Anne ja henkilökunnan edustaja Merja. Vanhempaintoimikunnan toimikausi on kolme vuotta. Vanhempaintoimikunnan tehtävänä on toimia oppilaiden huoltajien ja

koulun yhteistyöelimenä sekä toiminnallaan osaltaan edistää oppilaiden oppimisedellytysten

kehittämistä sekä edellytyksiä oppilaiden, vanhempien sekä koulun yhteistoimintaa. Koulumme neuvottelukuntaan kuuluu vuosina 2011-2014 Harri Myyryläinen (puheenjohtaja) Ria Koponen (sihteeri), Heidi Simos (rahastonhoitaja), Johanna Ilmoni ja Jouni Kautonen.

* ARVIOINTI

ARVIOINNIN TEHTÄVÄ

Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin

oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa

oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös

oppilaan persoonallisuuden kasvua.  Keskeisenä ajatuksenamme toiminnassamme on elämänilo ja onnistumisen elämykset ja kokemukset sekä laadukas perusopetus. Koulussamme annetaan välitodistus 22.12.2012 ja lukuvuositodistus 2.6.2013. Lisäksi syksyllä 2012 on arviointikeskustelu/vanhempienvartti (opettaja, oppilas ja huoltaja) ja keväällä opettaja ottaa yhteyttä puhelimitse kysellen kuulumisia. Tarvittaessa kokoonnutaan useamminkin pohtimaan oppilaan oppimista, kasvamista ja kehittymistä. Toivomme, että otatte yhteyttä lapsenne luokanopettajaan aina, kun kysymistä ja ajatuksia lapsenne koulutyöstä teille viriää.

* POISSAOLOT

Oppilaan poissaoloon koulusta tulee aina pyytää lupa. Luvan enintään kolmen päivän poissaoloon

myöntää oma luokanopettaja / luokanvalvoja ja enintään viikon poissaoloon koulun rehtori.

Lomamatkat on pyrittävä ensisijaisesti ajoittamaan koulun loma-ajoille. Mikäli oppilas on poissa

koulusta lomamatkan tms. syyn johdosta tulee hänen yhdessä huoltajansa kanssa huolehtia ko.

aikana annettujen koulutehtävien suorittamisesta sekä opinnoista etenemisestä. Koulu ei anna

tukiopetusta lomamatkojen tms. poissaolojen aiheuttamien oppimisvaikeuksien johdosta.

 Sairaana ei pidä tulla kouluun. oppilaan huoltajan on hyvä ilmoittaa luokanopettajalle mahdollisimman pian lapsen poissaolosta koulusta

 

* KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISY

Koulukiusaaminen on pitkäaikaista, henkistä tai ruumiillista väkivaltaa, jonka yksilö tai ryhmä

kohdistavat yhteen uhriin. Kiusaamisessa on olennaista osapuolten välinen epätasapaino, jolloin

kiusattu joutuu puolustautumaan tai on avuton kiusaajaa tai kiusaajia vastaan. Oppilaiden

välisessä toiminnassa on tärkeää erottaa leikinomainen kiusottelu, härnääminen ja nahinointi

varsinaisesta kiusaamisesta. On kuitenkin hyvä muistaa, että kiusaamisessa on aina kyse

subjektiivisesta kokemuksesta ja osapuolet voivat kokea tilanteen hyvinkin eri tavalla.

Koulussamme jokainen haluaa ja on velvollinen puuttumaan koulukiusaamiseen.

Ennaltaehkäisyssä keskeistä on koulun myönteinen ja oppilaasta välittävä ilmapiiri. Myös kodeissa

on tärkeää puhua asiasta ja tukea koulua tässä tärkeässä asiassa. Ennaltaehkäisyssä

avainasemassa ovat oppilaista ne, joita ei kiusata ja jotka eivät ole kiusaajia. Kiusaamisesta

kertominen ei ole kantelua vaan se on avain sekä kiusaajan, että kiusatun auttamiseen.

Koulukiusaamista vähentää selvästi aikuisten riittävä läsnäolo ja saatavuus esimerkiksi

välitunneilla. Koulun yhteisillä välitunneilla on aina välituntivalvoja, jolla on ensisijainen velvollisuus puuttua havaitsemiinsa kiusaamistilanteisiin. Emme hyväksy kiusaamista missään muodossa, joten jokainen oppilas, opettaja tai vanhempi, joka saa kiusaamisesta tietoa on velvollinen ilmoittamaan asiasta välittömästi opettajalle. Kiusaamiseen puututaan aina. Koulussamme on KIVAKOULU-hanke.

* TIEDOTTAMINEN

Tiedottamisessa pyritään mahdollisimman suureen saavutettavuuteen ja nopeuteen. Tästä johtuen

käytämme monipuolisesti hyväksemme tarjolla olevia välineitä. Keskeisin tiedottamisen väline on koulumme blogi, joka löytyy osoitteesta http://ihastjarvi.wordpress.com. Perinteinen reissuvihko toimii tiedottamisen peruskanavana niillä oppilailla, joiden kotiväen kanssa asiasta yhteisesti päätetään.. Olennaisena osana tiedottamista ovat kaikille oppilaille jaettavat viikkotiedotteet paperiversiona ja puhelimitse lähetettävät tekstiviestit. Olkaa yhteydessä aina, kun mietittäviä asioita ilmaantuu.

* MUITA KOULUPÄIVÄN ASIOITA

Ulkokengät ja ulkovaatteet jätetään käytävään. Koulu toivoo, että rahaa tai arvoesineitä ei tuotaisi

kouluun muulloin kuin pakottavissa tilanteissa. Rahaa tai arvoesineitä ei pidä milloinkaan jättää

päällysvaatteiden taskuihin. Matkapuhelinten, MP3 soittimien yms. laitteiden käyttö oppituntien ja

ruokailun aikana ei ole sallittua. Puhelimet, soittimet yms. pidetään äänettömällä.

* LIIKUNTAVÄLINEET

Tehokkaan liikuntatunnin toteuttamiseksi on asiallinen varustus välttämätön. Tärkeintä on, että

oppilaalla on liikuntatunnilla liikuntaan soveltuvat vaihtovaatteet ja ettei hänen tarvitse varoa

vaatteiden likaantumista. Sisäliikuntatunneilla oppilaalla tulee olla urheiluhousut ja t-paita sekä sisätossut tai sisäpelikengät.

Ulkoliikuntatunneilla verryttelypuku, tuulipuku tai vastaava urheiluun tarkoitettu joustava asu sekä asianmukaiset jalkineet.Talvikaudella oppilailla tulee olla luistimet sekä sukset ja monot. Uimahallikäynneillä uimiseen tarkoitettu ihonmyötäinen uimapuku / uimahousut ainoa sallittu Rantakylän uimahallissa. Liikuntatunneilla tulee mukana olla aina pyyhe peseytymistä varten. Liikuntatuntien aiheista ilmoitetaan viikkotiedotteessa.

  HYVÄÄ KOULUVUOTTA 2012-2013!

 Toivottaa Ihastjärven koulun väki

 

Lukuvuoden aloituskirje koteihin! elokuu 6, 2012

Posted by ihastjarvenkoulu in Yleinen.
add a comment

Aurinkoinen tervehdys Kotiväki!                                                           Tiedote 6.8.2012

 Kesä alkaa kääntyä syksyä kohti ja on aika suunnata katseita kohti koulutyötä. Kesän aikana koulumme piha-alue on tehty lähes valmiiksi. Sinne on tullut leikkitelineita, keinuja ja pihavarasto sekä puutarha. Pääsemme aloittamaan koulutyömme uusissa tiloissa ja uudella piha-alueella, jota käytämme myös oppimisympäristönä. Pääsemme keskittymään vahvasti laadukkaaseen opetukseen, oppimiseen, kasvamiseen ja kehittymiseen. Ihastu Ihastjärveen –hanke on päättynyt ja uusi Koulu kylässä kylä koulussa –hanke on alkamassa. Tuossa hankkeessa kehittelemme koulukylämme toiminnallista puolta kaikenikäisille ja siitä hankkeesta vastaa Mikkelin kaupunki. Kokonaisuudessaan saamme olla erittäin iloisia aloittaessamme kouluvuotta koulukylässämme! 

 Koulumme henkilökunta lukuvuonna 2012-2013 on seuraavanlainen:

Yhdistelmätyöntekijä Merja Väisänen, merja.vaisanen@mikkeli.fi,  0465962004

Luokanopettaja 0-2lk Anne Purhonen, anne.purhonen@edu.mikkeli.fi, 0443310754

Luokanopettaja 0-2lk Hannele Hokkanen, hannele.hokkanen@edu.mikkeli.fi,

Luokanopettaja 3-4lk Stiina Pentti, stiina.pentti@edu.mikkeli.fi,

Luokanopettaja 5-6lk /erityisopettaja esi-6lk/rehtori  Jaana Strandman 0447945504, 0509100540 jaana.strandman@mikkeli.fi

Erityisopettaja Pirjo Lampinen, pirjo.lampinen@edu.mikkeli.fi, 0447945282

Koulunkäyntiavustaja Anneli Hämäläinen

Iltapäivätoiminta Etelä-Savon Liikunta Catariina Svenlin 0443410072

Kouluterveydenhoitaja Riitta Sillanpää, riitta.sillanpää@mikkeli.fi, 0447944655

Koulutaksiautoilija Pertti Hämäläinen 0400705162

Koulubussi Veijo Hämäläinen 0400165694

 Koulussamme on lukuvuonna 2012-2013 69 oppijaa.

Koulutyö alkaa tiistaina 14.8.2012 klo 8.25. Koulubussi (Veijo Hämäläinen)kulkee silloin normaalin aikataulun mukaisesti kaupungista Pullialaan ja takaisin. Koulubussi lähtee kaupungista Matkakeskukselta koulupäivinä klo 7.30, Haukkamäen kohdalla klo 7.45, Paajalan kohdalla 7.50, Valkeajärvi 7.55 ja koululla klo 8.05 Pullialassa bussi kääntyy klo 8.15 ja on takaisin koulun kohdalla klo 8.25 .Ensimmäisenä aamuna oppilaat pääsevät koulubussiin ilmaiseksi ja älykortit jaetaan ensimmäisenä koulupäivänä. Koulubussissa ensimmäisinä päivinä sekä aamuisin että iltapäivisin  Jaana ohjaa oppilaita. Erityistä turvallisuutta tulee noudattaa bussipysäkille tultaessa ja bussista pois jäädessä. Huoltajien ja oppilaiden on hyvä käydä turvallinen reitti bussipysäkille läpi ennen koulun alkua. Bussipysäkillä/tienhaarassa odotetaan rauhallisesti. Aamujen pimetessä on hyvä käyttää heijastinta/heijastinliiviä ja taskulamppua.

 Pertin taksi ajaa seuraavan aikataulun mukaisesti aamuisin:

Aamukuljetukset Ma, ti, ke, to ja pe

klo 7.45 Paajala  Sofia, Maria, Julia Ku., Siiri,  Jasper, Tuomo

klo 8.15 Rasiaho Eemil

 Paluukuljetukset bussilla koulupäivän päätyttyä lähtevät klo 12.30 koulun kohdalta Pullialaan ja klo 12.50 koulun kohdalta Ihastjärventietä kaupungin suuntaan. Bussi on Savisillassa noin klo 13.15 . Pertti kyyditsee Paajalan oppilaat koteihin kuljetuslistan mukaisesti. Koulukuljetusodotukset ovat valvottua ja ohjattua toimintaa ja valvonnasta vastaa yksi opettajista. Ensimmäisenä päivänä koulua on 0-2lk klo 12.30 saakka ja 3-4lk klo 14.35 ja 5-6lk klo 13.30 saakka. Iltapäivätoiminta alkaa ti 14.8. ja toimii joka arkipäivä klo 12.30-17 välisenä aikana. Iltapäivätoiminnan järjestää Etelä-Savon Liikunta (www.esliikunta.fi) ja ohjaajana toimii Catariina Svenlin.

 Vanhempienilta on  to 23.8.2012 klo 18.30 koulullamme. Työstämme lukuvuosisuunnitelmaa, opettajat kertovat luokkien opetuksesta, kuulette uuden koulumme kuulumiset. Toivomme, että tuotte rohkeasti asioita, ideoita, mielipiteitänne ja näkemyksiänne esille. Lämpimästi kaikki vanhemmat/huoltajat tervetuloa!

 Tervetuloa aloittamaan iloista uuden koulukylämme lukuvuotta!

 Mikäli Teillä on kysyttävää tähän tiedotteeseen liittyen tai muuta asiaa, vastaan mielelläni puheluihinne ja viesteihinne numeroissa 044-7945504, 0509100540 tai sähköpostitse jaana.strandman@mikkeli.fi, koulun blogista voi lukea kaikki tiedotteet ja tapahtumat http://ihastjarvi.wordpress.com  Minulle voi soittaa milloin vain!

 

 

 

Lukuvuoden 2012-2013 koulupäivät heinäkuu 23, 2012

Posted by ihastjarvenkoulu in Yleinen.
add a comment

MIKKELIN KAUPUNKI

LUKUVUOSI 2012-2013/PERUSKOULU JA LUKIO LUONNOS

Syyslukukausi 14.8. – 21.12.2012

Syysloma vko 43 (22.-26.10.2012)

Joululoma 22.12.2012 – 1.1.2013 koulupäiviä yht. 88

Kevätlukukausi 2.1. – 1.6.2013

Talvilomaviikko viikko 9 (25.2. – 1.3.2013) koulupäiviä yht. 100

Koulupäiviä lukuvuonna yhteensä 188

 

Perusopetuslaki 23 § 1 mom.

Lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen

ja vapunpäivä. Lv. 2012 – 2013 työpäiviä on 188 pv.

Perusopetusasetus 7 § 1 mom.

Lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä.

= lauantai tai pyhäpäivä = lomapäivä = koulupäivä

Kesän menovinkki: Hulivilikarnevaalien 2012 ohjelma kesäkuu 14, 2012

Posted by ihastjarvenkoulu in Yleinen.
add a comment

Hulivilikarnevaaleilla esittäytyy myös Ihastjärven koulukylä. Tervetuloa Ihastumaan!                                                                 

 13.6.2012                                                                                           MEDIATIEDOTE               

Vapaa julkaistavaksi

 Etelä-Savon suurin lastenfestivaali täyttää pyöreitä

 Hulivilikettu kutsuu lapset perheineen juhlimaan kanssaan 20-vuotista taivaltaan kauniiseen kesä-Mikkeliin.

 Kesäinen Hulivilikarnevaali on ihastuttanut lapsia ja aikuisia Naisvuorella jo kaksikymmentä vuotta. Karnevaalia vietetään Mikkelissä juhlavuoden kunniaksi kokonaisen viikon ajan 30.6. – 7.7.2012.

 Hulivilikarnevaalin historia

 Mikkelissä nyt 20. kertaa järjestettävä Hulivilikarnevaali on muodostunut perinteeksi. Mukana on nyt jo lapsia, joiden vanhemmat ovat itse aikoinaan lapsena olleet nauttimassa karnevaalitunnelmasta. Lastentapahtuma on myös maakunnallisesti laajalti tunnettu. Hulivilikarnevaali on alusta asti ollut koko perheen ilmainen ulkoilmatapahtuma, jota on aina rakennettu yhdessä, pitkälle talkoohengessä ja lasten takia, lapsiperheiden ehdoilla. Tänä vuonna tapahtumia on järjestetty kokonaiselle viikolle, ja ne levittyvät monipuolisesti ympäri kaupunkia.

 Tapahtumaa on suosinut onni, aurinko on lähes joka vuosi hellinyt osallistujia. Vuosittain karnevaalissa on vieraillut noin 2500 kävijää, vauvasta vaariin. Päämääränä on aina ollut, etteivät pääsyliput ole este osallistumiselle ja lastenkulttuurista nauttimiselle. Kuluneina vuosina Hulivilikarnevaali on tuonut kaupunkiin valtakunnallisesti merkittäviä taiteilijoita, kuten Taikuri Luttisen, Tanssiteatteri Minimin, Mimin ja Kukun ja monia muita huippuesiintyjiä.

 Hulinaan pääsee mukaan koko viikon ajan!

 Huliviliketun kyytiin pääsee lauantaista 30.6.2012 alkaen. Silloin Mikkelin leikkipuistoissa vietetään Länsi-Savon LeikkiLauantaita.  Yli 20 leikkipuistossa ympäri Mikkeliä on noin 40 paikallista nuorta ohjaamassa vanhoja tuttuja pihaleikkejä. Ohjattujen pelien ja leikkien lisäksi mehutarjoilua ja hauskaa yhdessäoloa lähialueen muiden lasten kanssa.

 Lauantaina karnevaaliviikon avajaispäivä huipentuu alakoululaisten Hulivilidiskoon Naisvuoritalon salissa kello 18-22. DJ Juxu ja DJ Tomppa pistävät kaupungin parhaat bileet pystyyn!

 Sunnuntaina 1.7. päästään nauttimaan huippulaadukkaasta lastenmusiikista Onni Oravan ja Apsi Apinan Hulivilikonsertissa. Satu Sopanen ja Tuttiorkesteri esiintyvät kauppakeskus Stellassa kello 12-14. Mukana menossa ovat myös taikuri Riku Pajari, Aira Ihalainen ja Hatsinan B-juniori tytöt. Vauhdikkaan konsertin lisäksi tarjolla ilmapalloja ja kasvomaalauksia!

 Maanantaina 2.7. vietetään perinteistä toimintapäivää Naisvuorella kello 10-16. Tuttuun tapaan kesäisissä maisemissa pääsee kokeilemaan mm. kädentaitoja erilaisissa työpajoissa, leikkimään, pelaamaan sekä nauttimaan musiikista ja tapahtumarikkaasta päivästä koko perheen kanssa. Juhlavuoden suurin ponnistus on ennätysmäiset 40 eri toimintapistettä. Mukana on vanhoja hulivilikonkareita, mutta myös uusia tuttavuuksia. Tapahtuman juontavat Mimi ja Kuku. Mimin ja Kukun lisäksi päivä vilisee huippuesiintyjiä lastenkulttuurin saralta, kuten Teatteri Rollo, Klovni Dodo, Taikuri Tapio Salomaa, Aapo Repo ja nukketeatteri Reaktori, ja paljon, paljon muuta.

 Tiistaina 3.7. kaikki pääsevät leikkimään ja laulamaan Hulivilijameihin kirkkopuistossa kello 18-19. Lavalta lapsia laulattaa ja leikittää mikkeliläisten ikioma muskaritäti, ihana Aira Ihalainen. Airaa säestää nuori harmonikkataituri Vilma Avikainen.

 Keskiviikon 4.7. iltaohjelmana järjestetään Kadunmaalauskarnevaalit Mikkelin satamassa klo 18-20. Tule jättämään jälkesi sataman asvalttiin! Virkisty maalauksen ohessa Ravintolalaiva Toivossa tai nauti Hulivilin nimikkojäätelöannos Satamapaviljongissa. Oma pensseli mukaan ja sottavaatteet ylle! Maalausvinkkejä voi kysellä Mikkelangeloiden taiteilijoilta, jotka ovat paikalla ohjaamassa taiteellista toteutusta. 

 Torstain 5.7. toiminnallista osuutta vetävät Mikkelin kaupungin nuorisopalvelut. Hulivilin Touhutorstaina puuhataan porukalla Urpolan ulkokentillä klo 15-18 välisenä aikana. Tapahtuma on osa Kaikki Liikkumaan –hanketta ja ohjelmassa on ulkopelejä ja –leikkejä sekä grillausta. Jos yksi makkara ei pidä nälkää tarpeeksi, voit ottaa omia grilli-eväitä mukaan enemmän!

 Lähde mukaan Luontoseikkailuun Huliviliketun kanssa perjantaina 6.7. klo 10-15! Urpolan luontokeskuksen ohjatuille tehtävärasteille voit tulla mihin kellon aikaan vain omaan tahtiin ja onnistuneen kierroksen päätteeksi kaikki osallistujat saavat diplomit. Luontokeskuksesta voit noutaa kartan ja kettujahdin ohjeet ja eikun vain nokka kohti seikkailua. Samalla voit osallistua vedenkestävän digikameran arvontaan.

 Huliviliviikon päätöspäivänä lauantaina 7.7. rentoudutaan Mikkelipuistossa perhepiknikin merkeissä. Perhepiknik Hulivilin tapaan -tapahtumassa nukketeatteri Sytkyt esittää Peukaloliisa –sadun, jossa nainen saa pienen tytön kukan nupusta. Jokainen lapsi saa lopuksi oman pienen pussin siemeniä! Martat ovat puistossa paistamassa lettuja ja Kaihunlammen rannassa olevalla kodalla on mahdollisuus käristellä makkaroita ja muuta makoisaa. Tapahtuma-aika on klo 12-14, mutta muistathan, että Mikkeli Maraton juostaan samoissa maisemissa ja juoksijoilla lähtö on klo 15.

 Tarkat tiedot kaikista tapahtumista löytyvät osoitteesta www.hulivilikarnevaali.com sekä käsiohjelmasta, joita on saatavilla ympäri kaupunkia. Tapahtuma-alueille on vapaa pääsy.

 Hulivilikettu soittaa verkossa!

 Juhlavuoden kunniaksi kulttuuripalveluissa on yhteistyössä eri alojen taiteilijoiden, graafikoiden sekä nuorten DiMe -pajan kanssa valmistettu lasten iloksi puinen palapeli, puuvärityskynät sekä verkkosivuilta löytyvä e-kirja, joka kertoo huliviliketun kesäisen päivän tapahtumista. Värikkäästi kuvitettu kirjan voi myös kuunnella sivuja kääntämällä. Lisäksi sivuille on ilmestynyt salaperäinen ketun lorulipas, jossa esiintyy ilmielävänä oikea leppäkerttu, nalle, posetiivari ja keijukainen!

Kaikki tämä ja paljon muuta löytyy Huliviliketun omilta sivuilta http://www.hulivilikarnevaali.com.

Palapelejä, värikyniä ja muita oheistuotteita on myytävänä toimintapäivän 2.7. yhteydessä.

 Lisätietoja:

 Kaisu Peura,kaisu.peura@gmail.com

Tuottaja, Hulivilikarnevaali

p. 0447945234

www.hulivilikarnevaali.com

 Susanna Latvala, susanna.latvala@mikkeli.fi

Mikkelin kaupungin kulttuuripalvelut, kulttuurituottaja

p. 050 3117 204

www.mikkeli.fi

 

 

Koulu kylässä kylä koulussa -hankesuunnitelma kesäkuu 12, 2012

Posted by ihastjarvenkoulu in Yleinen.
add a comment

 KYLÄ KOULUSSA, KOULU KYLÄSSÄ

Koulukylän kehittämishanke Etelä-Savossa

 

HANKESUUNNITELMA

Huhtikuu 2012

 

Mikkelin kaupunki

Ihastjärven koulukylä

RehtoriJaana Strandman

Mikkelin kaupunki

Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

Muutokset

Mikkelin kaupunki

Kehittämispäällikkö Aulis Oittinen

 


 

KYLÄ KOULUSSA – KOULU KYLÄSSÄ

1.     Hankkeen tiivistelmä

Kylä koulussa, koulu kylässä –kehittämishankkeen tiivistelmä

Mikkelin kaupunki on strategiassaan tavoittelemassa kuntaa, joka on asukkailleen mahdollisimman laajoja osallisuusmahdollisuuksia tarjoava elinvoimainen maaseutukaupunki. Tätä tavoitetta tukemaan Mikkelissä ja seudun kahdessa kunnassa toteutetaan kehitämishanke,  jonka tavoitteena on aikaansaada uudenlainen koulukylä/kylätalomalli seudulle. Tavoitteena on kehittää toiminta-/palvelumalli, jota voidaan siirtää muillekin maaseutualueille.

Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan uudenlaista koulukylä/kylätaloa, joka toimii monipuolisena palvelu-, oppimis- ja toimintakeskuksena. Keskus kokoaa lähialueensa asukkaita vauvasta vaariin, yrityksiä, kesäasukkaita ja muita yhteisöjä aktiiviseen toimintaan ja se mahdollistaa myös palvelutuotannon – esimerkiksi erilaisten hyvinvointipalveluiden tuotannon, lähi- ja luomuruoan myynnin jne. Koulukylä/kylätalo on yhteisöllinen palvelukeskus, kohtauspaikka, täynnä elämää, tekemistä ja yritystoimintaa, jossa yhteisön tiedot, taidot ja osaaminen jalostuvat yhteiseksi hyväksi.

Hankkeessa kehitettävän toimintamallin taloudellisia ja asiakashyötyjä arvioidaan koko hankkeen ajan. Hankkeen toteuttajina ovat Mikkelin, Hirvensalmen ja Ristiinan kunnat, ja niistä valitut kyläkoulut/kylätalot.  Mikkelin kaupungissa hanketta toteutetaan Ihastjärven kylässä ja kyläkoulussa, Hirvensalmen kunnassa Lahnaniemen kylässä ja kyläkoulussa sekä Ristiinan kunnassa Vitsiälän kylässä ja kylätalossa. Hankkeeseen palkataan projektipäällikkö vastaamaan  tavoitteiden toteuttamisesta.

Hankkeen taustalla on ennen kaikkea se, että maaseudulle tarvitaan  uutta elinvoimaa, uusia kestävän kasvun lähteitä, uusia tapoja saada ainutlaatuisista miljöistä, puhtaudesta ja rauhasta myös kannattavaa liiketoimintaa. Vaikka julkisesti tuotetut palvelut hiipuisivatkin, voidaan maaseudun elinvoimaa parantaa yhteisöllisesti ja uudenlaisin palvelutuotannon tavoin myös ikääntyneiden kotona asumisen ja toimintakyvyn turvaamiseksi.

2.     Mikkeli ja seutu uudistuvat – tarvitaan elinvoimaa

 

Mikkelin seutu on maaseutumaista ympäristöä, johon kirkonkylät, taajamat ja tiheämmin asutut kaupunki- ja kuntakeskustat rytmittyvät. Seudun vahvuuksia ovat puhtaus ja luonto, mikä houkuttelee alueelle niin vapaa-ajan kuin pysyviäkin asukkaita. Mikkeli ja sen lähialueet ovat suosituimpia kesä- ja kakkosasumisen alueita Suomessa.

Samalla kun maaseutumainen miljöö vetää puoleensa, on Suomessa ja yleismaailmallisesti käynnissä kehitys, jonka myötä asuminen keskittyy yhä voimakkaimmin kasvukeskuksiin ja isoihin kaupunkeihin. Suomessa kehitys näkyy nopeana jakautumisena kasvu-Suomeen ja vapaa-ajan Suomeen. Pienemmistä taajamista ja kirkonkyliltä uhkaavat palvelut loppua. Tarvitaan uusia ratkaisuja palveluiden tuottamiseen.

Myös ikääntyminen sysää kuntia etsimään uusia ratkaisuja palvelutuotantoon ja maaseudun elinvoimaan. Etelä-Savossa huoltosuhde kääntyy Suomen maakunnista heikoimmaksi jo tulevina vuosikymmeninä. Kuntien on löydettävä uusia tapoja tuottaa ja järjestää palveluita. Tämä edellyttää rajojen rikkomista yksityisen ja julkisen sekä kuntaorganisaation hallintokuntien välillä. Kuntalaisille tulee tarjota edellytyksiä omaehtoiseen itsetekemiseen, aktiiviseen hyvinvoinnin kehittämiseen ja vuorovaikutukseen muiden kanssa.

Kasvavan ikäihmisten joukon on pystyttävä asumaan pidempään kotona ja tutuissa ympäristöissä, joissa heidän toimintakykynsä voi säilyä hyvänä. Jotta kunnalla olisi tulevaisuutta, on löydettävä keinoja houkutella myös nuorempia ikäryhmiä ja lapsiperheitä kuntaan ja sen eri alueille. Mikkelissä aidoksi vetovoima- ja kilpailukykytekijäksi tulee nostaa maaseudulla asuminen ja eläminen – Suomen paras maaseutu.

Maaseudulle tarvitaan  uutta elinvoimaa, uusia kestävän kasvun lähteitä, uusia tapoja saada ainutlaatuisista miljöistä, puhtaudesta ja rauhasta myös kannattavaa liiketoimintaa. Vaikka julkisesti tuotetut palvelut hiipuisivatkin, voidaan maaseudun elinvoimaa parantaa yhteisöllisesti ja uudenlaisin palvelutuotannon tavoin myös ikääntyneiden kotona asumisen ja toimintakyvyn turvaamiseksi[1].

Mikkelin seutu tarvitsee elinvoimaisen maaseudun, jossa eri ikäluokat voivat asua rinnan ja rinnakkain. On vaikeaa nähdä Mikkelin ja koko Etelä-Savonkaan menestyvän ilman elinvoimaista maaseutua. Uudet toimintamallit ja rohkeat avaukset tarvitaan nopeasti, jotta pystymme välttymään raja-aitojen muodostumiselta ja rakentamaan muuallekin levitettävissä olevan mallin väljästi asuttujen alueiden vahvuuksien muuttamiseksi elinvoimaksi. Uudelle toimintamallille on kysyntää koko Suomessa.

On totta, että edellä kuvatut yhteiskunnalliset muutosvoimat, ns. megatrendit, merkitsevät Mikkelille ja seudulle monia ongelmia. Samalla ne tarjoavat myös ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Mikkelissä asiaan on tartuttu määrätietoisesti ja haettu toimintamalleja kuntalaisten aktiiviseen rooliin palveluiden kehittämisessä ja tuotannossa. Kuntalaisten osallisuutta ja käyttäjälähtöisyyttä on pilotoitu useissa eri hankkeissa kaupunkisuunnittelusta sosiaali- ja terveystoimen palveluihin, ja tulokset ovat olleet rohkaisevia[2].

Mikkelin elinvoiman ja kestävän kasvun lähteet on puolestaan tunnistettu elinvoima- ja kilpailukykystrategiassa. Strategiassa määritellään viisi kärkialuetta, joista Mikkelin ja alueen on mahdollista saada kestävää kasvua ja hyvinvointia (ks. alla oleva kuva).

Suunniteltu koulukylä-hanke toteuttaa kaupungin strategisia linjauksia niin osallisuuden ja käyttäjälähtöisyyden kuin elinvoiman lähteidenkin osalta. Elinvoima- ja kilpailukykystrartegian linjauksiin hankkeella on yhtymäkohtia erityisesti palveluiden kehittämisen ja digitaalisuuden osalta.


3.     Ihastjärvellä on rakennettu puitteet elinvoimalle

Mikkelin kaupunki on strategiassaan tavoittelemassa kuntaa, joka on asukkailleen mahdollisimman laajoja osallisuusmahdollisuuksia tarjoava elinvoimainen maaseutukaupunki. Osana tämän strategian toteuttamista kaupunginhallitus päätti rakentaa uuden kyläkoulun Ihastjärvelle. Koulurakennus valmistui vuoden 2012 alkupuolella.

Ihastjärvi on elävä, yhteisöllinen kylä noin20 kmkaupungin keskustasta. Ihastjärvellä elää 160 taloutta ja kesäisin asukasmäärä kaksinkertaistuu kesäasukkailla. Asukasluku ?Asukasmäärä on hienoisessa laskussa. Vaikka asukkaita kylään muuttaa, ei nykyisellä tahdilla koulun tulevaisuus ole mitenkään turvattu. Ihastjärvellä on ikäihmisiä. He saavat niin julkiset kuin yksityisetkin palvelunsa kaupungista.

Kylällä ja koululla on vahva historia ja identiteetti. Kyläkoulu perustettiin vuonna 1898 ja kesällä 2011 vanha koulurakennus purettiin ja tilalle valmistui tammikuussa 2012 uusi kyläkoulurakennus. Tänä lukuvuonna kyläkoulussa on 59 oppijaa esikoulusta kuudenteen luokkaan saakka. Opetushenkilöstöä on 4 luokanopettajaa ja yhdistelmätyöntekijä. Koululla toimii iltapäiväkerho arkipäivisin. Ensimmäisten toimintaviikkojen aikana koululla on ollut joka päivä kyläläisiä. Osallisuus on vahvaa – palvelujen tuottaminen ja kuluttaminen sekoittuvat, yhdessä tekeminen korostuu ja uudet palvelut ovat iduillaan. Koulusta on jo nyt muodostumassa kylän toiminnallinen keskus – muuta keskusta ei ole oikeastaan ollutkaan.

Koulurakennus ja puitteet pystyvät toimimaan huomattavasti nykyistä vaikuttavammin kylän elinvoiman rakentamisessa. Myös ikäihmisten elämää voidaan tukea koulusta ja koulussa-koulukylässä. Pelisäännöt  ja toimintamallit koulukylän toiminnasta hakevat kuitenkin vielä muotoaan, eikä palveluita ole tuotteistettu. Kumppanuusyhteistyö on keskeinen voimavara, ja myös se vaatii mallintamista.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa ja toimintamalleja, jotka olisivat laajemminkin alueella ja kansallisesti hyödynnettävissä. Tästä syystä Ihastjärven koulukylälle on valittu verrokit seudun kahdesta muusta kunnasta. Tarkoituksena on kehittää samanaikaisesti kolmea koulukylää ja hakea yhteisiä kokemuksia ja ratkaisuja.

Hankkeen verrokkikylät ovat Hirvensalmen Lahnaniemen kylä ja Ristiinan Vitsiälän kylä. Lahnaniemen koulu sijaitsee Hirvensalmen kunnan kaakkoisosassa 5-tien varrella, Mikkelistä Lahden suuntaan. Etäisyyttä Hirvensalmen kirkonkylälle, Mikkeliin, Ristiinaan sekä Mäntyharjulle on noin kaksikymmentä kilometriä kuhunkin. Koulu on kaksiopettajainen noin 30 oppilaan koulu.

Ristiinan Vitsiälän kyläkokonaisuus, johon katsotaan kuuluvan myös Löytö, Sattila ja Heimari. Asukkaita alueella on noin 450 ja talouksia ilman kesäasukkaita parisen sataa. Kylällä ei ole koulua, mutta kunta on lahjoittanut muutama vuosi sitten tontin, johon kyläläiset ovat talkootyönä kunnostaneet kylätalon. Kylätalo toimii kyläläisten kokoontumis/tilaisuuksien järjestämispaikkana.

Hankkeessa kehitystyötä kaikilla kolmella koulukylällä/kylätalolla tehdään rinnakkain, ja yhdessä ja yhteisesti kokemuksista oppien. Oppiminen tapahtuu yhteisissä kehittämistyöpajoissa, yhteisseminaareissa ja muissa tilaisuuksissa, sekä osana arjen toimintaa, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä vaihtaen. Yhteiskehittämistä tukemaan perustetaan nettiportaali, jonne kootaan kokemusperäistä tietoa, kunkin koulukylän/kylätalon tapahtumia ja tapahtumasuunnittelua jne. Nettiportaali mahdollistaa myös aika- ja paikkariippumattoman yhteiskehittelyn – esimerkiksi yhteisen työpajan ideoinnin verkon kautta. Verkossa tapahtuvan yhteiskehittämisen rinnalla kohdataan myös kasvokkain.

4.     Koulukylän/kylätalon tulevaisuudenkuva

Tavoitteemme hankkeessa on kehittää seudulle uudenlainen koulukylä/kylätalomalli, joka toimii monipuolisena palvelu-,oppimis- ja toimintakeskuksena. Keskus kokoaa lähialueensa asukkaita, yrityksiä ja muita yhteisöjä aktiiviseen toimintaan ja se mahdollistaa myös palvelutuotannon – esimerkiksi erilaisten hyvinvointipalveluiden tuotannon, lähi- ja luomuruoan myynnin jne. Koulukylä/kylätalo on yhteisöllinen palvelukeskus, kohtauspaikka, täynnä elämää, tekemistä ja yritystoimintaa, jossa yhteisön tiedot ja taidot jalostuvat yhteiseksi hyväksi. Hankkeen eri työvaiheita ja toteutettavaa toimintamallia tiedotetaan laajasti.

Ongelmana uudenlaisten palvelukonseptien ja julkisen ja yksityisen yhteistyöllä rakentuvien toimintamallin kehittelyssä on ollut, ettei pelisääntöjä palveluiden tuotannossa ole selkiytetty ja viety käytäntöön. Näin kehittäminen ja koko palvelutoiminta on hiipunut kun hanke on loppunut. Ulkoapäin tapahtuvaa kehittämistä, esimerkiksi jonkun kunnan ulkopuolisen kehittäjän, korkeakoulun tms. toteuttamana on vaikeaa juurruttaa käytäntöön, koska valtuutus kunnan työntekijöiden toimivaltasuhteiden, roolien tai tehtävien muuttamiseen puuttuu tällaiselta ulkopuoliselta taholta. Parhaimmillaan ulkopuolisten toteuttamat kehityshankkeet kuitenkin antavat inspiraatiota ja aineksia kunnan vastuulla olevien palveluiden ja toiminnan kehittämiseen.

Suunnittelemamme hanke lähtee siitä, että sen aikana luodaan pelisäännöt ja ”normit” koulukylän/kylätalon toiminnalle täsmentäen eri tahojen roolit ja vastuut, palveluiden tuotteistus ja hinnoittelu, tilojen käytön ehdot ja hinnat jne. Kehittämisellä siis luodaan samanaikaisesti pysyvä toimintamalli.

Konkreettisesti kehittämistyö kohdennetaan Mikkeliin, Hirvensalmelle ja Ristiinaan, ja näistä valittuihin kouluihin/kylätaloon. Verrokkiasetelmalla, eli sillä että kaikkia kolmea kehitetään yhtä aikaa, mahdollistetaan kokemusten vertailu ja yleistettävissä olevan mallin aikaansaaminen. Kustakin koulusta/kylätalolta nimetään hankkeeseen vastuuhenkilöt, jotka vastaavat tiedon vaihdosta, osaamisen siirrosta ja yhteisten oppimiskokemusten rakentumisesta.

Verrokit on valittu niin että ne edustavat hyvin eri tyyppisiä toimintaympäristöjä niiden

paikallisen aktiivisuuden, maaseutumaisen miljöön ja etäisyyksien kuntakeskuksesta osalta. Ne ovat eri vaiheissa myös uudenlaisten palvelukonseptien kehittämisessä ja käyttöönotossa. Yhteinen hanke mahdollistaa kokemusten vertailun ja tekee kehittämisestä tehokkaampaa ja tuloksellisempaa.


5.     Hankkeen tavoitteet

Hankkeessa rakennetaan

  • Kuntalaislähtöinen palvelujen tuottamisen malli, jossa kuntalaiset ja erilaiset yhteisöt (yritykset, järjestöt) osallistuvat palvelujen suunnitteluun, käyttämiseen ja erityisesti tuottamiseen.
  • Jatkuvan kehittämisen konsepti, joka pysyy elävänä ja mielenkiintoisena itsessään.
  • Pysyvä toimintamalli, jossa palvelut tuotetaan vaikuttavasti, taloudellisesti ilman kustannusten nousua sekä yhteisöllisyyttä lisäten. Esimerkiksi logistiikkaratkaisuilla vähennetään kustannuksia. Selvitellään, mitä uudenlainen toimintamalli edellyttää virkaehtosopimuksilta.
  • Vahva sitoutuminen oman elinympäristön tulevaisuuteen, vihreän hyvinvoinnin merkitys ja uuden ajan osallisuus – kylän vakituisen asukasmäärän saattaminen kasvuun.
  • Toimijoiden talo-konsepti jolla aikaansaadaan hyvinvointia ja elinvoimaa maaseutumaisiin miljöisiin.
  • Konsepti, jossa turvataan ikäihmisten asuminen hyvin ja onnellisesti omissa kodeissaan pidempään ilman asiakkuuden syntymistä kuntaan
  • Konsepti kopioitavaksi Etelä-Savossa ja laajemminkin väljästi asuttujen alueiden elinvoiman turvaamiseksi

Konseptin syntymiseen tarvitaan vahva kehittämis-, viestintä- ja markkinointiote.

6.     Hankkeen hyödyt ja tulokset

Hankkeen konkreettiset tulokset ja hyödyt ovat: 

  • pysyvä toimintamalli ja ”säännöt” siitä miten koulukylä/kylätalo kokonaisuutena toimii, kuka sitä voi käyttää, mitkä ovat tilojen käytön hinnoitteluperusteet, miten palveluita tuotteistetaan ja kuka tästä vastaa jne. Tällaisten sääntöjen ja toimintanormien selkiyttäminen on välttämätöntä jotta koulukylästä ja kylätalosta muodostuu pysyvä toimintamalli[3].
  • kumppanuusmalli jossa palveluiden tuotanto ei ole pelkästään kuntaorganisaatiolla vaan kyläläisillä ja erilaisilla yhteisöillä. Palveluita tuotetaan mm. hyvinvointipalveluista, lähi- ja luomuruoasta jne.
  • koulukylä/kylätalo jonka toimimalli on dokumentoitu ja juurrutettu käytäntöön. Malli on pysyvä ja sen jatkokehittäminen/jatkuva kehittäminen on selkeästi vastuutettu ja roolitettu. Malli on käytännössä testattu, ja on haettu kokemuksia joiden perusteella mallia on edelleen kehitetty. Seudullisesti on luotu malli jota voidaan hyödyntää paitsi oman seudun kunnissa myös muissa kunnissa myös valtakunnallisesti.
  • yhteisöllinen kehittämisen malli joka on dokumentoitu ja kokeiltu käytännössä. Yhteisöllinen kehittämisen malli perustuu neloskierteeseen, siihen että koulukylä ja sen palvelut tuotetaan ja kehitetään yhdessä kunnan viranhaltijoiden, kylän ja alueen asukkaiden, erilaisten yhteisöjen sekä kehittäjäorganisaatioiden (korkeakoulut, oppilaitokset, muut kehittäjäorganisaatiot) kanssa.


7.     Hankkeen toteuttaminen

Hanke toteutetaan neljässä vaiheessa seuraavasti 

Vaihe 1 – Vahvuuksien varassa

Kylien palvelutarpeiden/koetun hyvinvoinnin kartoitus käyttäjälähtöisin ja osallistavin menetelmin. Tätä työtä on tehty osittain Ihastjärven uuden koulun rakennusprojektin eri vaiheissa.  Keskeisimpien käsitteiden arvopohdinnan ja sen analysointi palvelukonseptin kehittämisen tueksi. Tavoitteena on kartoittaa erityisesti olemassa olevat ja potentiaaliset vahvuudet, joiden varaan koulukylien menestys ja uudet palvelukonseptit voidaan rakentaan. Kartoituksesta ja käsitteiden analysoinnista tehdään erillinen raportti ja se tulee olemaan vaikuttavuuden ylläpitämisen ja kehittämisen pohjana sekä mahdollisesti tutkimuksien ja muiden intressitahojen käytettävissä. Lahnaniemen ja Vitsiälän palvelutarpeiden kartoitus kyläilloissa ja tapahtumissa.

Vaihe 2- Toimijoiden talo – koulukylä/kylätalo

Ihastjärven koulukylän monitoimijakonseptin toimintamallin kehittäminen konkreettisesti käytännössä kyläkoulun arjessa. Keskeisenä tavoitteena on löytää toimintamuotoja, miten voidaan yhdessä tekemisellä, oppimisella eri-ikäisten välillä saavuttaa hyvinvointia, ikäihmisten toiminnallista tukemista, kotona asumisen tukea, lähipalveluja, elämäntietojen ja –taitojen siirtämistä sukupolvelta toiselle, vuorovaikutteista oppimista juniori-seniori –yhteistyötä. Toteutetaan osakseen samanaikaisesti vaiheen 1 kanssa. Tämä vaihe raportoidaan toimintamallikarttana. Toimintamalli on jatkuvasti kehittyvä. Toimintamallin osia kokeillaan ja siirretään Lahnaniemen ja Vitsiälän kylille. Konkreettisia testattavia ja jatkokehitettäviä asioita ovat mm. hyvinvointitv:n käyttö ja käytön monipuolistaminen, hyvinvointibussityyppinen toimintamalli (monialaiset hyvinvointipalvelut joustavasti ja kustannustehokkaasti), ruokapalvelut ikäihmisille ja muille kyläläisille, sekä hyvinvointiteemapäivät ja virkistäytymispalveluiden tuotteistaminen.

Vaihe 3 – Kumppanuusmalli

Valittujen kylien alueella toimii erilaisia yrityksiä, järjestöjä, yhdistyksiä ja seuroja. Tässä vaiheessa rakennetaan malli, jolla on saadaan tämä kunnan elinvoiman neloskierre – mahdollistajat, käyttäjät, kehittäjät ja soveltajat – toimimaan yhdessä koulukylän/kylätalon palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa. Mahdollistajina toimivat kunnan viranhaltijat. Käyttäjiä ovat kylän asukkaat. Soveltajia ovat yritykset ja erilaiset yhteisöt. Kehittäjinä toimivat viranhaltijat, sekä erilaisten tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden edustajat (esim. Ruralia, MAMK). Ihastjärvellä jo olemassaolevaa yritysyhteistyötä (Kenkävero, Kyyhkylä, kylän yrittäjät) konkretisoidaan hankkeen aikana edelleen ja tehdään uusia avauksia. Vaihe raportoidaan ja siitä rakentuu dokumentoitu konsepti.

Vaihe 4 – Kustannus- ja vaikuttavuuslaskelmat

Kustannuslaskelmien ja kustannus-vaikuttavuusanalyysien laatiminen. Näillä osoitetaan konseptin tuottavuushyöty, vaikuttavuushyöty sekä elinvoiman rakentuminen. Tämän tarkastelun tavoitteena on tuottaa uutta tietoa kunnan palveluverkon tarkasteluun, päätöksentekoon ja saattaa uutta palvelukonseptimallia muiden kuntien käyttöön. Laskelmien laadinnassa auttaa hankkeeseen hankittava asiantuntijakonsultti. Vaiheessa osoitetaan, että olemassa olevia resursseja uudelleen suuntaamalla, innovatiivisia palvelumalleja kehittämällä ja yhdessä tekemisen malleilla voidaan saada samalla rahallisella panostuksella merkittävästi parempi hyöty.  Tämä vaihe raportoidaan ja konseptoidaan.   

7. Käytettävät menetelmät

 

 

Hankkeessa käytetään erilaisia menetelmiä:

–          työpajoja ja –seminaareja

–          nettiportaalia ja sinne rakennettavaa vuorovaikutteista alustaa.

–          Kylien kotisivuja

–          palaverit ja kokoukset: maaseudun kehittäjätiimien palavereja, koulun neuvottelukuntien kokouksia, aluejohtokuntien kokouksia, oppilaskuntien hallituksen kokouksia, kyläyhdistysten kokouksia, koulujen henkilöstön palavereja, hallintokuntien yhteisiä palavereja.

–          teema- ja toimintapäiviä: viedään kehitettyjä ideoita käytäntöön, kokeillaan ja testataan

–          päiväkirjoja

–          laskenta- ja vaikuttavuusmalleja.

8.     Kehittämisen arvopohja

Kehittämisen, koulukylän ja kylätalon kehittämisen arvopohjana ovat seuraavat asiat:

  1. Jokainen yksilö ja yritys on resurssi, jokaisella on annettavaa, eri-ikäisten tiedot ja taidot ja elämänkokemus jalostuvat yhteiseksi hyväksi. Yhdessä resurssi on paljon enemmän kuin osiensa summa.
  1. Elinvoima syntyy paikallisuudesta, yhdessä tekemisestä, yrittämisestä ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämisestä. Kehittämisen tapa on alhaalta-ylös. Se tuo mukanaan vahvan osallisuuden ja sitä kautta sitoutumisen. Koulukylässä voi olla tilaa myös yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle.
  1. Kaupungin/kunnan monimuotoisuus on voimavara. Maaseudun elinvoimaisuus on kaupungin/kunnan elinvoimaisuutta. Maaseutu ja kaupunki/kunta elävät toisiinsa limittyneinä ja kietoutuneina.
  1. Vihreä talous on seudulle luontainen vetovoima- ja elinvoimatekijä – puhdas vesi, ruoka ja luonto. Seutu on edelläkävijä luomu- ja lähiruoassa sekä näiden tuote- ja palvelukehityksessä. Koulukylä-palvelukonsepti vie tätä vahvuutta osaltaan käytäntöön.
  1. Lineearisesta suunnittelu-toteutus –kehittämisen konseptista siirrytään interatiiviseen ja osallistavaan jatkuvan kehittämisen konseptiin. Mallissa otetaan askeleita, kokeillaan niitä nopeasti käytännössä, tehdään tarvittavia korjausliikkeitä ja katsotaan mitä uusia ikkunoita avautuu.


9.     Linkittyminen muihin hankkeisiin

 

Suunnitellulla hankkeella on yhteyksiä muihin meneillään tai suunnitelmissa oleviin hankkeisiin. Näistä keskeisimpiä ovat Vaaksa-hanke ja Ihastu Ihastjärveen –hanke. Hankkeessa mukana ovat myös Vanhus-kaste –hanke sekä Ruralia –instituutin suunnittelemat hankkeet  hankevalmistelu Kuntaliittoon Turun yliopiston kanssa, missä tutkittaisiin mm. koulujen merkitystä eri asukasryhmien osallistumisessa. Ihastjärvi olisi case erityisesti uusien osallistumismuotojen kannalta, joista vapaa-ajan asukkaat esimerkkinä. Myös tieto- ja viestintätekniikan osalta Itä-Suomen yliopiston kanssa tehtävää yhteistyötä jatketaan. Samoin Kyyhkylän vuorovaikutteisen television kokeiluhanke tulee linkittymään hankkeeseemme.

Vaaksa-hanke kohdistuu välityömarkkinoilla olevien työllistymismahdollisuuksien parantamiseen. Vaaksa-hanke kiinnittyy Ihastjärven koulukylä-hankkeeseen erityisesti välityömarkkinoiden, uudenlaisen palvelutuotannon ja työllistymisen näkökulmista. Vaaksa-hanke jatkuu 2013 vuoden loppuun. Suunnitellulla hankkeella ja Vaaksa-hankkeella on yhtymäkohta vaikeasti työllistyvien ohjaamisessa työelämään. On mahdollista hyödyntää esimerkiksi työpajojen ja Vaaksan kautta työllistettäviä nuoria Ihastjärven koulukylän toiminnassa, organisoida teemapäiviä, lähiruokatoria ym.

Ihastu Ihastjärveen –hanke on Ihastjärven kyläyhdistyksen toteuttama ajalla 1.5.2011-31.5.2012. Hankkeen tavoitteina on ollut luoda käyttäjälähtöisesti toimintamalli, joka mahdollistaa esiopetuksen, 1-6-luokkkien perusopetuksen, ikäihmisten kotona asumisen tukemisen, eri-ikäsiten kyläläisten vapaa-ajan harrastamisen ja yrittäjyyden saman katon alla Ihastjärvikeskuksessa (työnimi)”. Tähän tavoitteeseen tähtäävää ”luomisprosessia” on nyt viety eteenpäin hankkeen eri osa-alueiden sisältöjä testaamalla, kyläläisiä osallistavalla otteella. Osa ideoiduista toiminnoista pääsee kokeilun alle vasta, kun päästään konkreettsiesti toimimaan uusissa tiloissa.

Hankkeen edetessä on huomattu, että seuraavan askeleen ottaminen eli toimintamallin pysyväksi tekeminen vaatii, paitsi käyttäjälähtöisiä toimia/ideoita/kokeiluja tämän hankkeen ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta, myös tilojen omistajan sitoutumista esitettyyn toimintaan. Ihastu Ihastjärvi-hankkeessa ei ole voitu puuttua koulutilojen omistajan, eli kaupungin omaan sisäiseen työnjakoon hallintokuntien välillä, eikä myöskään tilojen hinnoitteluun, palveluiden tuotteistamiseen jne. Näistä päävastuu on kunnalla, joka tilat kiinteistöineen omistaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Mikkelin kaupungin tulee vastata hallintokuntien välisen yhteistyön ja yhteisen palvelutuotannon aikaansaamisesta koulukylässä, sekä kehittää tähän ja yhteisöjen väliseen yhteistyöhön toimiva ja pysyvä malli.  Kaupungin rooli tilojen omistajana ja perustehtävän (opetuksen) toteuttajana edellyttää sen vahvaa omistajuutta uudenlaisen palvelukonseptin ja toimijoiden talon aikaansaamisessa. Tätä vastuuta ja omistajuutta ei voi delegoida järjestölle tai kaupunkiorganisaation ulkopuoliselle kehittäjäorganisaatiolle. Kaupungin kehittämishankkeessa käytännön toteutuksen vetovastuun ottaa koulun rehtori. Tällä varmistetaan se että mahdolliset ristiriidat saadaan ratkottua ja kehitetyt asiat vietyä käytäntöön, osaksi arjen toimintaa.

Toimintamallin jalkautus tarkoittaisi myös pysyvää muutosta koulun toiminnassa. Opetussuunnitelmatyöhön saakka vietynä ja uutena tuotettuna kuntalaispalveluna malli tarvitsee tuekseen tutkimusta, mikä perustelee uuden, kouluvetoisen ja pidempikestoisen hankkeen tarpeen. Pelisäännöt koulukylän/kylätalon palveluiden tuotteistuksessa ja hinnoittelussa on ratkomatta, ja se on tarkoitus tehdä hankkeessa.

Tämän hankkeen tehtävän katsotaan olevan jatkossakin käyttäjän asian edistäminen em. kokonaisuudessa, kylän toimijoita ja toimintaa kokoava innostaja sekä aktiivisesti kylästä ja sen uudesta keskuksesta tiedottava kumppani. Hankkeen loppuajan toimet keskittyvät käytännön toiminnan ohella palvelemaan uuden kehittelyssä olevan hankkeen tarpeita, yhteistyössä ja uutta synnyttäen.

Verrokkialueille tarvitaan myös samaan tapaan kuin Ihastjärvellä vastuuhenkilö kuntaorganisaatiosta, joka vastaa kehitettyjen ideoiden viemisestä käytäntöön ja niiden kuvaamisesta.

Tässä hankkeessa luodaan uusi toimintamalli maaseutualueiden kehittämiseen, jossa toimijoina ovat kyläläiset (ja kylän yrittäjät), koulu ja kaupunki/kunta kumppaneina.

10.                   Organisointi ja aikataulu

Hankkeen kesto on 15 kuukautta ja se toteutetaan aikana 1.8.2012 – 31.03.2014.

Hanketta koordinoi ja siitä vastaa koko hankkeen ajan projektipäällikkö. Projektiin hankitaan asiantuntijapalvelua noin 30 konsulttipäivää.

Hankkeeseen nimetään seurantaryhmä, johon valitaan kuntien, toimijoiden  ja rahoittajien viralliset edustajat.

Projektipäällikön johtama projektitiimi ?? tukee hankkeen toteutusta. Se kootaan Mikkelin kaupungin toimialojen sekä Hirvensalmen ja Ristiinan edustajista. Hankkeen toteuttamisen mahdollistajina toimivat kyläyhdistyksien edustajat, koulujen oppilaat, vanhemmat ja koulujen henkilökunnat, konseptista kiinnostuneet yrittäjät ja yhteisöt, sekä korkeakoulut ja kehittäjät kuten MAMK, Miset ja Miktech.

Hankkeen budjetti on 132 000 euroa. Se kattaa projektipäällikön palkat, asiantuntijoiden ostopalvelut, tiedotuksen, materiaalit/tarvikkeet, julkaisukustannukset sekä matkakustannukset.

Hankkeen rahoitus muodostuu EU maaseuturahaston yleishyödyllisten maaseutualueiden kehittämisavustuksesta ja Mikkelin seudun osuudesta. Lisäksi hankkeseen vaaditaan noin 10.000 euroa yksityistä panostusta.

Budjettierittely on kuvattu taulukossa 1.

Taulukko 1. Hankkeen budjetti.

Kustannuslaji  2012  2013 Yhteensä
RahapalkkaProjektipäällikön palkka+sivukulut

(Projektitiimin korvaukset)??

 23400,0 49600,00 73000,00
MatkatMatkoja verrokkikyliin, verrokkikylien matkat Ihastjärvelle, koulutus/kyläiltamatkoja Etelä-Savossa myös muissa kuin hankkeen kylillä, asiointimatkat   4000,00   7 500,00 11500,00
Aineet ja tarvikkeetTietokoneen käyttö, nettiyhteys, vuorovaikutteisen television yhteyskulut, postituskulut,  toimistotarvikkeet, kopiointi, tilavuokrat   5 500,00   8 000,00 13500,00
Julkaisumateriaaliesitteet, mainokset, kyläpostit, hankeopas, painokulut, lehti-ilmoitukset, suunnitelmat  3500,00  8000,00 11500,00
Ostettavat palvelutkonsultointipalvelut, (sparraus),  asiantuntijapalvelut, valokuvaus, videointi  8000,00  14500,00 22500,00
       
Yhteensä     132000,00
       
         

Yhteystiedot:

Mikkelin kaupunki

Ihastjärven koulu

Jaana Strandman

Ihastjärventie 170

50970 Mikkeli

044-7945504

jaana.strandman@mikkeli.fi

Mikkelin kaupunki

Kehitysjohtaja

Soile Kuitunen

0447942010

soile.kuitunen@mikkeli.fi

Mikkelissä    .6.2012

_________________________________________

Soile Kuitunen


[1] Maaseudun kehittämistä valtionhallinnossa pitkään koordinoinut Eero Uusitalo toteaa tuoreessa lehtiartikkelissa (Länsi-Savo, maaliskuu 2012), että ”meillä on paljon vuoden parhaimmiksi valittuja kyliä joilta julkiset palvelut loppuivat jo parikymmentä vuotta sitten”. Artikkelissa Uusitalo jatkaa, että elinvoima rakentuu ennen kaikkea aktiivisista ihmisistä ja tekemisestä.

[2] Mikkelin kokemuksista on kerrottu useissa kansallisissa seminaareissa ja verkostotilaisuuksissa, mm. Kuntamarkkinoilla, työ- ja elinkeinoministeriön järjestämissä tapahtumissa pääkaupunkiseudulla, vetovoimainen kunta-tapahtumassa helmikuussa 2012 Helsingissä ja Tervesos-tapahtumassa Tampereella toukokuussa 2012. Mikkelin edustaja on myös kouluttanut opiskelijoita käyttäjälähtöisiin menetelmiin (Oulun amk, syksy 2011). Esityksiä aiheesta löytyy kaupungin verkkosivuilta www.mikkeli.fi à aito käyttäjälähtöisyys Mikkelin kaupungin menestystekijä tai www.minunmikkelini.fi.

[3] Meneillään olevissa tai jo päättyneissä hankkeissa kuten Ihastu Ihastjärveen –hankkeessa ei ole pystytty kirjaamaan näitä sääntöjä ja normeja koska niiden aikaansaaminen ja vakiinnuttaminen kuuluu kaupunkiorganisaatiolle. Kaupunki omistaa koulutilat kiinteistöineen ja vastaa tilojen ulosvuokrauksesta ja hinnoittelusta. Näin olen kaupungin ja kuntien on itse määriteltävä käyttöä ohjaavat säännöt ja normit ja viime kädessä koko palvelukonsepti. Näiden pelisääntöjen aikaansaamiseen tähdätään suunnitellussa hankkeessa.

 

KOULU KYLÄSSÄ – KYLÄ KOULUSSA  KEHITTÄMISHANKE

 

 

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-13

Liite

 

Hankkeen kärkitavoitteiden ja toiminnan kuvaus

 

Hankkeessa kehitetään uudenlainen palvelutoimintamalli – koulukylä/kylätalo – joka kokoaa yhteen palveluita ja elinvoimaa tuottavaa toimintaa. Hankkeessa kehitetään, testataan ja otetaan käyttöön yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuteen perustuva palvelutoimintamalli, joka on hyödynnettävissä laajemminkin seudulla ja alueella. 

Hankkeen päätavoitteina on: 

1. Selvittää yritystoiminnan harjoittamisen edellytykset ja koulukylän/kylätalon käytön normit ja ehdot. Tuloksena syntyvät pelisäännöt siitä, mihin yritykset voivat käyttää koulukylää/kylätaloa. 

2. Selvittää kuntalaisten roolit, vastuut ja edellytykset tuottaa palvelua koulukylässä/kylätalossa. Ydinkysymyksiä ovat mm. miten varmistetaan palvelutuotannon jatkuvuus ja katkeamattomuus, jos yksityiset ihmiset ja järjestöt tulevat mukaan tuottamaan esim. kuljetuspalveluita, hyvinvointipalveluita (esim. liikuntapalveluita), ikäihmisten ennaltaehkäiseviä palveluita, miten tuotteet ja palvelut hinnoitellaan, miten varmistetaan kuntalaisten tasavertainen kohtelu sekä kaupungin toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus.

3.Selvittää, miten Mikkelin seudun ja Mikkelin kaupungin elinvoiman kehittämisen kärkiä voidaan edistää ja toteuttaa kylätasolla koulukylästä/kyläkoulusta, ja luoda tälle pelisäännöt. Näitä kärkiä ovat ennen kaikkea digitaalisuus, lähi- ja luomuruoka sekä matkailun ja palveluliiketoiminnan edistäminen. 

Koko hankkeen kantavana teemana on Mikkelin seudun ja kaupungin toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus. Tavoitteena on osoittaa käytännössä, miten koulukylätyyppisellä toiminnalla voidaan pienentää kuntien kustannuksia. Mikäli saadaan kylän myönteistä elinkeino- ja asukaskehitystä aikaan, kokonaistaloudellisuus kasvaa.